AI/ML CameraAI SaaS Apps Selluvilla Puhallusvilla

Yläpojan KAMPANJA talojen kuntotutkija RKM tekee ILMAN VELOITUSTA, villatehdas nostaa brandiään.

Etusivu

Yläpohjan varkastukseen sisältyy:

-Vintin Villan määrä ja kunto eristyskykyineen

-Hiiret ja oravat

-Aluskatteen kunto

-Hormin palosuojaus

-IV kanavien eristys lämpöhukan ja kondessiveden kannalta

-Yläpohjan tuulettuvuus kosteuden hallinnan kannalta

Tässä asiakkaan omaan tarkistukseen ohjeistus yläpohjan eli välikaton tarkistukseen. Ohje soveltuu omakotitaloihin, rivitaloihin ja muihin vastaaviin rakennuksiin.

Yläpohjan (välikaton) tarkistusohje

1. Turvallisuus ensin

Käytä tukevia tikkaita ja huolehdi valaistuksesta.

Ota hengityssuojain, jos tilassa on eristepölyä.

Käytä taskulamppua ja suojakäsineitä.

2. Yleinen kunnon tarkistus

Tarkista, että kulkusillat ja askelmat ovat kunnossa ja turvallisia.

Katso, onko eristeissä painumia, reikiä, kosteuden jälkiä tai jyrsijöiden tekemiä käytäviä.

3. Kosteus ja vuotojäljet

Tutki aluskatteen kunto: repeämät, löystyneet kohdat, läpivientien (savupiippu, IV-putket, kattoluukut) tiiveys.

Etsi tummentumia, homepilkkuja tai kupruja rakenteissa ja eristeissä.

Tarkista, ettei aluskatteen päällä ole vettä seisomassa.

4. Ilmanvaihto ja tuuletus

Varmista, että räystäiden tuuletusaukot ja harjatuuletus ovat avoinna, eivätkä tukossa eristeistä tai roskista.

Jos tuuletus on heikkoa, eristeiden päällä voi näkyä kuuraa tai kondenssivettä.

5. Eristeiden kunto

Eristeiden tulee olla kuivia ja tasaisesti asennettuja.

Kostuneet tai painuneet eristeet tulee poistaa ja vaihtaa.

Varmista, ettei eristeet tuki tuuletusrakoja.

6. Rakenteiden ja puuosien kunto

Katso, onko kattotuoleissa tai muissa rakenteissa halkeamia, lahon merkkejä tai vääntymisiä.

Kopauta puuta kevyesti: lahossa kohdassa ääni on ontto.

7. Läpiviennit ja liitokset

Tarkista piipunjuuri, ilmastointiputkien ja antennikaapeleiden läpiviennit: tiivisteiden tulee olla ehjät ja tiiviit.

Varmista, ettei vesikaton puolelta pääse vuotoja välikattoon.

8. Haittaeläimet

Tarkista, onko eristeissä hiiren tai muun jyrsijän jälkiä: papanoita, pesiä, käytäviä.

Kiinnitä huomiota myös lintujen pesimäjälkiin tuuletusaukoissa.

9. Dokumentointi

Ota valokuvia mahdollisista vaurioista tai epäilyttävistä kohdista.

Kirjaa ylös tarkastusajankohta ja havainnot – helpottaa myöhempää seurantaa.

10. Toimenpiteet havaituille vioille

Pienet eristeiden lisäykset ja tuuletusaukkojen avaamiset voi tehdä itse.

Jos havaitset kosteutta, lahoa tai vuotoja, ota yhteys rakennusalan ammattilaiseen.

📌 Suositus: Tarkista yläpohja vähintään kerran vuodessa (keväällä tai syksyllä) ja aina myrskyn, kattovuodon tai muun poikkeustilanteen jälkeen.

Kysy Whatsapp

Yhteystiedot https://puhalluseristeet.com/yhteydenotto-contact/

Lisää tietoa Yläpohjan eli Välikaton tarkistamisesta

Välikaton kuntotarkastus on tärkeä suorittaa säännöllisesti useista syistä:

• Vaurioiden havaitseminen ajoissa: Säännölliset tarkastukset auttavat havaitsemaan mahdolliset vauriot, kuten kosteusvauriot, kattovuodot ja lämpövuodot, ennen kuin ne aiheuttavat suurempia ongelmia.
• Lämpö- ja energiatehokkuus: Tarkastuksen avulla voidaan varmistaa, että yläpohjan eristys on kunnossa ja että lämpövuotoja ei esiinny. Tämä parantaa talon energiatehokkuutta ja voi johtaa merkittäviin säästöihin lämmityskustannuksissa.
• Rakenteiden pitkäikäisyys: Hyvin hoidettu yläpohja pidentää koko rakennuksen elinikää. Säännölliset tarkastukset auttavat pitämään rakenteet kunnossa ja estämään vakavia rakenteellisia vaurioita.
• Asumismukavuus ja terveys: Kosteus- ja homevauriot yläpohjassa voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia, jotka vaikuttavat negatiivisesti asukkaiden terveyteen. Tarkastusten avulla voidaan ennaltaehkäistä tällaiset ongelmat.
• Arvon säilyminen: Hyvässä kunnossa oleva välikatto säilyttää tai jopa nostaa kiinteistön arvoa. Potentiaaliset ostajat arvostavat säännöllisesti tarkastettua ja huollettua rakennusta.

Mitkä ovat yleisimmät ongelmat, jotka havaitaan välikaton kuntotarkastuksessa?

Yläpohjan kuntotarkastuksessa havaitaan usein monenlaisia ongelmia, jotka voivat vaikuttaa koko rakennuksen kuntoon ja turvallisuuteen. Näitä ongelmia ovat muun muassa:

1. Lämpövuodot ja eristysongelmat

Yksi yleisimmistä ongelmista on puutteellinen lämmöneristys, joka voi aiheuttaa lämpöhäviöitä ja energiatehokkuuden heikkenemistä. Tämä voi johtua eristeiden painumisesta, huonosta asennuksesta tai eristeiden vaurioitumisesta kosteuden vuoksi.

2. Kosteus ja vesivuodot

Kosteus- ja vesivahingot ovat myös hyvin yleisiä välikatossa. Ne voivat johtua kattovuodoista, kondensaatiosta tai huonosti toimivasta ilmanvaihdosta. Kosteus voi aiheuttaa home- ja lahovaurioita, jotka heikentävät rakenteiden kestävyyttä ja sisäilman laatua.

3. Ilmanvaihto-ongelmat

Virheellinen tai riittämätön ilmanvaihto yläpohjassa voi johtaa kosteuden kertymiseen ja kondensaation syntymiseen. Tämän seurauksena voi muodostua hometta ja muita mikro-organismeja, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun negatiivisesti.

4. Rakenteiden vauriot

Yläpohjan rakenteissa voidaan havaita erilaisia vaurioita, kuten lahovaurioita, murtumia tai vääntymiä. Nämä voivat johtua kosteudesta, ikääntymisestä tai esimerkiksi tuhoeläinten aiheuttamista vahingoista.

5. Tuhoeläimet

Yläpohjassa voi tavata erilaisia tuhoeläimiä, kuten lintuja, hiiriä tai rottia, jotka voivat aiheuttaa vahinkoja eristeille ja rakenteille. Ne voivat myös kuljettaa mukanaan tauteja ja muita haitallisia aineita.

6. Puutteelliset tai virheelliset läpiviennit

Erilaiset läpiviennit, kuten sähkökaapelit, ilmanvaihtokanavat ja kattoluukut, voivat olla asennettu virheellisesti tai puutteellisesti, mikä voi aiheuttaa lämpö- ja ilmavuotoja sekä lisätä kosteusvaurioiden riskiä.

7. Rakennusjätteet ja roskat

Yläpohjasta voi löytyä rakennusjätteitä ja roskia, jotka ovat jääneet sinne rakennusvaiheessa. Nämä jätteet voivat estää ilman kiertämisen ja aiheuttaa kosteusongelmia.

Edellä mainittujen ongelmien havaitseminen ja korjaus ajoissa voi estää suurempien vaurioiden syntymisen ja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja turvallisuutta.

Miten yläpohjan kuntotarkastus käytännössä suoritetaan?

Yläpohjan kuntotarkastus on tärkeä toimenpide, jolla varmistetaan rakenteen kunto ja ennaltaehkäistään mahdollisia vahinkoja. Tarkastus suoritetaan yleensä asiantuntijan toimesta, ja se sisältää useita vaiheita sekä huomioitavia seikkoja:

Valmisteluvaihe

Ennen tarkastuksen aloittamista varmistetaan, että yläpohjalle on turvallinen pääsy ja että siellä on riittävä valaistus. Tarvittaessa asennetaan tilapäisiä valaisimia.

Visuaalinen tarkastus

Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Kosteusvauriot: Tarkastetaan, onko eristeissä, aluskatteessa tai rakenteissa kosteuden aiheuttamia jälkiä, kuten homekasvustoa tai tummumia.
• Ilmanvaihto: Varmistetaan, että yläpohjan ilmanvaihto toimii asianmukaisesti eikä ole tukkeutunut. Hyvä ilmanvaihto on olennainen kosteuden poistumiselle.
• Lämpövuodot: Etsitään merkkejä lämpövuodoista, jotka voivat heikentää energiatehokkuutta ja aiheuttaa kondensaatiota.
• Eristeet: Tarkistetaan eristeiden kunto ja mahdolliset painumat tai siirtymät. Hyvässä kunnossa olevat ja oikein asennetut eristeet ovat tärkeitä energiatehokkuuden kannalta.
• Räystäät ja läpiviennit: Varmistetaan, että räystäät, savupiiput ja muut läpiviennit ovat kunnossa. Vesivuodot näistä kohdista voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja.

Mittaukset

Tarvittaessa tarkastuksen yhteydessä suoritetaan erilaisia mittauksia:

• Kosteusmittaukset: Käytetään kosteusmittaria tarkistamaan puuosien ja eristeiden kosteuspitoisuus.
• Lämpökamerakuvaukset: Lämpökameran avulla voidaan paikallistaa lämpövuotoja ja eristysongelmia.

Raportointi

Tarkastuksen päätteeksi asiantuntija laatii kirjallisen raportin, jossa esitetään tarkastushavainnot, mahdolliset ongelmat ja suositukset jatkotoimenpiteistä. Raportti auttaa päätöksenteossa korjaus- tai huoltotoimenpiteiden osalta.

Jatkotoimenpiteet

Tarkastuksen perusteella voi olla tarpeen suorittaa erilaisia korjaustoimenpiteitä, kuten eristeiden täydentämistä, tuuletusaukkojen avaamista tai rakennevaurioiden korjaamista. Säännöllinen yläpohjan kuntotarkastus auttaa ylläpitämään rakennuksen kuntoa ja ennaltaehkäisemään suurempia vahinkoja.

Kuinka usein yläpohjan kuntotarkastus tulisi tehdä?

Yläpohjan kuntotarkastus on tärkeä osa rakennuksen ylläpitoa ja sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä mahdollisia vaurioita sekä ylläpitää rakenteiden kuntoa. Asiantuntijat suosittelevat, että yläpohjan kuntotarkastus tehdään säännöllisesti seuraavien aikavälien mukaisesti:

• Säännöllinen tarkastus: Yläpohjan kunto kannattaa tarkistaa vähintään kerran vuodessa, mieluiten keväällä tai syksyllä, jolloin olosuhteet ovat sopivat ja mahdolliset vauriot näkyvät paremmin.
• Erityistilanteissa: Tarkastus tulisi tehdä aina myös merkittävien sääolosuhteiden jälkeen, kuten rankkasateiden, myrskyjen tai raskaiden lumisateiden. Nämä tilanteet voivat aiheuttaa vaurioita rakenteisiin tai lisätä riskiä kosteusongelmille.
• Uusissa ja remontoiduissa rakennuksissa: Uudisrakennusten ja laajojen remonttien jälkeen on suositeltavaa tehdä yläpohjan tarkastus ensimmäisen vuoden aikana, jotta voidaan varmistaa työn laadukkuus ja korjata mahdolliset virheet ajoissa.

Välikaton tarkastuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Kosteus ja kondensaatio: Tarkista höyrysulkujen ja eristeiden kunto sekä mahdolliset kosteuden aiheuttamat vauriot.
2. Ilmavuodot: Varmista, että rakenteissa ei ole ilmavuotoja, jotka voivat heikentää energiatehokkuutta ja aiheuttaa kosteusongelmia.
3. Rakenteiden kunto: Tarkista puuosien, kattorakenteiden ja muiden materiaalien kunto. Etsi merkkejä lahovaurioista, homeesta tai muusta rakenteita heikentävästä tekijästä.
4. Tuuletus: Varmista, että yläpohjan tuuletus toimii hyvin ja poistaa ylimääräisen kosteuden tehokkaasti.

Säännöllinen yläpohjan kuntotarkastus auttaa varmistamaan rakenteiden pitkäikäisyyden ja ehkäisemään kalliita korjauksia tulevaisuudessa. Jos epäilet vaurioita tai havaitsen ongelmia, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, joka osaa arvioida tilanteen ja suositella tarvittavia toimenpiteitä.

Saako palvelusta kotitalousvähennystä?

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 – Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset – Vero.fi

Sähkösäästö sähköä viksusti turvaamalla talosi kosteudelta ja siten homeelta. Vanhassa talossa karkaa ylhäältä harakoille 60%. Suorasähkötalossa takasin maksuaika 2 – 5 vuotta, sen jäkeen on pelkkää voittoa ja kosteusturvaa.
Paras eriste on puukuituinen kosteushengittävä selluvilla suurpaine-puhalluksena. Lopputulos on tuulta kestävää ja lähes painumatonta. Tavallinen puhallus kuohkeana painuu 20%.

Sähkösäästö rakennusfysiikkassa lämpö karkaa ylhäältä

Yläpohjan eristäminen on tärkein osa-alue suorasähköisen rivitalon ja omakotitalon sähkösäästössä sekä hukkalämmön minimoinnissa. Yläpohjan eristeiden laatu erityisesti tiiveys vaikuttaa suoraan koko rakennuksen lämmityskustannuksiin. Suurin syy sille, miksi yläpohjan eristys on ensiarvoisen tärkeää, voidaan selittää fysiikalla: lämmin nousee aine ylöspäin. Jos yläpohjan eristys vuotaa tai on puutteellinen, syntyy lämpöhäviötä. Tässä tilanteessa kodin lämmitysjärjestelmä vaatii suuremman tehon pitääkseen sisäilman lämpimänä.

Yläpohjan eristys ei ole tärkeää ainoastaan energiatehokkuuden kannalta, vaan puutteelliset eristeet voivat johtaa myös kondenssiveden kertymiseen. Kondensaatio tapahtuu, kun kostea ilma kohtaa kylmän pinnan esimerkiksi kylmäsillassa, jolloin höyry tiivistyy nestemäiseksi. Lasi- ja kivivillalla kosteus tiivistyy ja maan vetovoima vetää kosteuden höyrysulun päälle näkymättämiin muhimaan. Pitkällä aikavälillä kondenssivesi voi aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteissa ja johtaa homeongelmiin.

Yläpohjaan on ensiarvoisen tärkeää valita mahdollisimman laadukkaat eristeet. Luonnonmukaiset eristeet kuten selluvilla toimivat erinomaisesti yläpohjassa. Kosteushengittävä selluvilla siirtää kosteutta päinvastoin kuin laski- ja kivivillat. Isommalla alueelle siirtynyt kosteus haihtuu isommalla pinta-alalla sekä ostaa kaikaa kuivemman kelin haihduttamiseen. Nopein ja siten halvin tapa on käyttää puhalluseristeistä, jotka on helppo asentaa suurtehopuhaltimella. Tästä seuraa sähkösäästöä

Ota myös huomioon riittävä tuuletus. Etenkin vanhemmissa omakotitaloissa liiallisesta eristämisestä johtuva puutteellinen yläpohjan tuuletus voi johtaa vakaviin kosteusvaurioihin.

Hinta paina tästä

Yhteystiedot paina tästä

Puhallusvillaeristettyjen yläpohjarakenteiden sisäisen konvektion vaikutuksesta rakenteen lämmöneristävyyteen, sähkösäästöä

Tampereen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusryhmän artikkeli puhallusvillaeristettyjen yläpohjarakenteiden sisäisen konvektion vaikutuksesta rakenteen lämmöneristävyyteen julkaistiin Energy and Buildings –lehdessä. Uraauurtava artikkeli osoittaa, että tutkimuksen aiheeseen liittyvät nykyiset eurooppalaiset laskentastandardit ovat virheellisiä.

Tampereen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusryhmän artikkeli sisäisen konvektion vaikutuksesta puhallusvillaeristettyjen kattorakenteiden lämmöneristysominaisuuksiin julkaistiin arvostetussa Energy and Buildings –lehdessä. Artikkelin kirjoittivat tutkimuksesta vastannut projektitutkija Henna Kivioja ja professori Juha Vinha. Tutkimuksen mukaan eristemassan sisäisestä konvektiosta johtuva lämmönhukka voi heikentää tuntuvasti etenkin puhallettavan lasivillaeristeen lämmöneristävyyttä. Tutkimustulokset ovat merkittäviä, koska nykyisissä eurooppalaisissa standardeissa sisäisen konvektion määrä oletetaan paljon pienemmäksi yläpohjarakenteissa ja tämä artikkeli on tiettävästi ensimmäinen kansainvälinen vertaisarvioitu artikkeli, joka asiasta on julkaistu maailmalla.

Tutkimus tehtiin osana vuonna 2018 päättynyttä COMBI-hanketta laboratoriomittauksin rakennusfysiikan tutkimusryhmän itse rakentamalla yläpohjarakenteiden rakennusfysikaalisella tutkimuslaitteistolla. Tutkimus vahvisti oletusta siitä, että konvektiovirtaukset katon osalta tapahtuvat niin, että kylmä ilma painuu alas lähellä katon reunoja ja nousee ylös keskialueella. Eristekerroksen sisäinen konvektio syntyy lämpötilaerojen ja painovoiman vaikutuksesta ja esiintyy myös ilmatiiviin muovin päälle asennetussa eristepatjassa. Tutkimuksessa havaittiin ilmiön esiintyvän puhalletussa lasivillassa jo 20 °C lämpötilaerolla.

– Konvektion takia lämmönhukka voi olla jopa 50 % suurempi verrattuna pelkän johtumisen mukana siirtyvään lämpövirtaan, Juha Vinha toteaa. Nykykäytännössä eristetuotteiden tehokkuutta arvioidaan yleensä pelkästään lämmön johtumisen perusteella eikä konvektiota huomioida.

Koejärjestelyissä tutkittiin lasi- ja puukuitupuhallusvillaa 300 mm ja 600 mm eristepaksuuksilla. Muuttujina olivat lisäksi lämpötilaero rakenteen yli, ilmavirtaus eristeen pinnalla sekä kattoristikot. Tutkimuksen mukaan lasipuhallusvillalla havaittiin paljon suurempaa sisäistä konvektiota tutkimuksen olosuhteilla kuin puukuitupuhallusvillalla. Tiheämmällä puukuitueristeellä suurin yksittäinen sisäistä konvektiota kasvattava tekijä oli lämpötilaeron kasvattaminen. Lasipuhallusvillalla taas vastaavasti ilmavirtauksen kasvattaminen ja kattoristikoiden poistaminen rakenteesta.

Sisäinen konvektio on ongelma etenkin kevyen lasivillan tapauksessa, mutta materiaalin tiheys ei ole ainut vaikuttava tekijä. Myös selluvillaeristeen kohdalla on havaittu aiemmin käsin sullomalla merkittävää sisäistä konvektiota, mutta tässä tutkimuksessa puhaltamalla asennetussa selluvillassa lämpövirta lisääntyi konvektion vaikutuksesta vain 0–10 %.

– Tämä johtuu todennäköisesti eristekuitujen erilaisesta asettumisesta puhalluksen yhteydessä. Sen sijaan lasivillan tapauksessa asennustavalla ei ollut merkittävää vaikutusta. Eristeen rakenteellakin voi näin olla merkitystä sisäisen konvektion määrään. Tiheämmissä levyeristeissä konvektion merkitys jää vähäisemmäksi ja styroxin ja uretaanin tapaisissa umpisoluissa eristemateriaaleissa sitä ei esiinny lainkaan, Vinhan kertoo.

Suosittelemme suorasähkötaloja ja muitakin sähkösäästöön sekä energiasäästöön mikälin ei ole sähkölämmitteinen talo! Asiakaallamme Urjalassa käy puukattila huomattavasti vähemmän, kun asensimme sellivillaa 20 cm lisää yläpohjaan.

Kellarilliseen talon erikoiskuivaava Isodrän ratkaisu ja kaupanpäälle hyvä eristys. Pyydä velotukseton kartoitus RKM rakenteiden kosteuden mittaajalta!

Säästä viksusti lämpöhukan vähentämisellä ja turvaa samalla talon arvo ja terveellisyys.

Katso rakenne kokonaisuudessaan ja rakenusfyysikko voi käydä kertamassa asia tehokuuden

Tämä on Ruotsalainen innovaatio ja ollut käytössä Ruotsissa kymmeniä vuosia. Vähemmän maansiirtotarpeen takia, tämä on nyt suosittu myös Suomessa, koska hinta tulee halvemmaksi kuin perinteisellä salaojalla. Lisäksi tylee fyysiset hyödyt kaupanpaalle kuten parempi kuivatuskyky ja eristyskyky sekä Radonia vähentävä vaikutus.

ISODRÄN®-levy – kosteusteknisesti nerokas lämmöneriste sekä korjaus- että uudisrakentamiseen

ISODRÄN-levy koostuu suuresta määrästä 5-10 mm kokoisia EPS-kuulia, jotka on pinnoitettu ja liimattu yhteen bitumipohjaisella yhdisteellä. Näin saadaan aikaiseksi huokoinen, salaojittava ja diffuusion mahdollistava lämmöneriste. Rakenne ja valmistusmenetelmä antavat levylle tärkeitä ominaisuuksia.

• EPS-solumuovi antaa levylle hyvän lämmöneristyskyvyn
• liima suojaa palloja kosteuden imeytymiseltä.
• levy valmistetaan nykyisin puristamalla suoraan sopivan paksuisiksi levyiksi, millä vältetään vettyvät leikkauspinnat.
• liimakäsitelty EPS-pallorakenne ja suuri huokostilavuus takaavat tehokkaan kapillaari-ilmiön katkaisun.
• levyn runsas huokoisuus mahdollistaa rakenteiden nopean kuivumisen.
• levyn tasainen ja vettymätön rakenne ja suuri huokostilavuus antavat levylle tehokkaat pysty- ja vaakasuorat salaojaominaisuudet.
• levyn vertaamista ns. yhteen sulatettuihin salaojalevyihin tulee välttää, koska kyseisten levyjen salaojitusteho ja veden sekä kosteuden liikkuminen niissä on aivan erilaista.
• levyllä saat näin ”kaikki yhdessä” -rakenteen, kun sitä käytetään perusmuurin ulkopuolisena kosteussuojana ja maanvaraisen laatan alla. Levyä on vaivaton käsitellä ja edullinen asentaa. Kellarikerroksissa, joissa esiintyy radonkaasua, on ratkaisulla pystytty mittausten mukaan vähentämään merkitsevästi ilman radonpitoisuutta. Ruotsin tyyppihyväksynnät Nro 2576/93 SITAC ja 0209 SWECERT
• rakenne on sertifoitu salaojitus- ja vedeneristysjärjestelmäksi Suomessa VTT:n sertifkaatilla Nro. 156/01.
• LEVYT oikein asennettuna takaavat tehokkaan, varman ja kokonaisedullisen kosteussuojan.

ISODRÄN-lämmöneriste on ylivoimainen valinta toteutettaessa kosteudelta suojattua rakennusta. Levyjä valmistetaan 6 puristuslujuutena ja 2 paksuutena eri käyttötarkoituksiin. Ryömintätilojen pohjalla voidaan käyttää puhallettavia Kross-rakeita. Rakennetta käytetään salaojittavana ja lämpöä eristävänä materiaalina myös esim. viherkatoissa ja urheilukentissä.

Miten maanalainen seinä pidetään lämpimänä?

Maanalaisen seinän lämpimänä ja kuivana pysymisen edellytys on kunnollinen kosteussuoja, joka koostuu salaojituksesta, kapillaarisesta katkaisusta ja lämmöneristyksestä.

I-rakenteella ratkaistaan kaikki kolme edellämainittua asiaa kerralla. Tämä rakenne siirtää kastepisteen ulos seinärakenteesta.

-levy koostuu bitumilateksiemulsiolla vettymättömiksi käsitellyistä ja yhteenliimatuista, pyöreistä EPS-palloista. Levyillä on hyvä lämmöneristyskyky ja huokoinen rakenne laskee kosteuden ja vesihöyryn lävitseen.

Lisätietoa

Isodrän käyttää hyväkseen hengittävää rakennetta ja kasteoisteen siirtymista kauemmaksi ja sen isompaa kylmyyttä deta T.

www.isodran.fi

yhteystiedot paina tästä